Fuengirola on paikka, jossa rantakulttuuri kukoistaa, mutta muunlaista kulttuuria saakin sitten etsimällä etsiä. Siksi olinkin todella iloinen, kun uusi suomalainen tuttavani kysyi, lähtisinkö minä hänen kanssaan museokierrokselle Malagaan. ”Minä lähden joka paikkaan”, ilmoitin onnellisena tästä mahdollisuudesta.

Uusi, hieno paikallisjuna vei meidät runsaassa puolessa tunnissa Malagan keskustaan. Menimme ensiksi ihastelemaan kauppahallin tarjontaa, sitten suuntasimme kahville. Täytyy myöntää, että tästä kulttuurimatkasta aika iso osa kului kahviloissa ja ruokapaikoissa istuskellen ja mukavia jutellen. Mutta hyvänen aika, onhan olemassa myös ruokakulttuuri ja seurustelukulttuuri! Kahvin virkistäminä lähdimme kohti Carmen Thyssen museota. Alun perin museo on 1600-luvulta peräisin oleva renessanssi huvila, joka on entisöity. Huvila, tai oikeastaan palatsi, on aikoinaan rakennettu Rooman vallan aikaisten rakennusraunioiden päälle, joten jo talo sinällään oli mielenkiintoista historiaa täynnä.

Olen hyvin kiitollinen niille taiteilijoille, jotka monen vuosisadan takaa pystyvät tuomaan iloa, onnea, poikkeuksellisia elämyksiä tämän päivän ihmisille. Carmen Thyssenin museossa oli esillä laajasti espanjalaisten taiteilijoiden töitä 1600-luvulta lähtien. Minun on turha yrittää kuvailla näitä teoksia, mutta kuten ystäväni sanoi – lainaten pientä sukulaispoikaansa – tuo näyttelykierros antoi ”happea” elämääni. Vaihtuvana näyttelynä oli impressionisti Dario de Regoyosin maalauksia. Hänen tyylinsä ei niinkään minua koskettanut, mutta seuralaiseni oli halunnut nähdä juuri tämän osan näyttelyä. Poistuimme museosta hyvin ”hapettuneessa” tilassa.

Malagassa on kirkkoja – iglesioita – runsaasti, kuten katolisissa suurkaupungeissa yleensäkin. Pujahdimme sisään Iglesio de Santiagoon, ja minun piti jälleen todeta, että kirkossa käynti voi olla varsinainen taide-elämys. Tässä kirkossa meidät yllätti näky, jota en ole koskaan aikaisemmin kohdannut, vaikka olen elämäni aikana paljon katolisia kirkkoja kierrellyt: vanhempi mies oli tunnustamassa syntejään papille. Asia ei sinänsä ole erikoinen, mutta kun sekä mies että pappi olivat kaiken kansan nähtävillä, ja että heidän äänensä kuuluivat kirkossa hyvin, se teki asiasta oudon. En tiedä, toimitaanko Espanjassa yleensä näin, ainakin Saksassa synnintunnustus tapahtuu katseilta suojassa hyvin hiljaa.

Minä halusin vielä käydä Malagan kuuluisassa katedraalissa, jota alettiin rakentaa 1500-luvulla. Se ei ole vielä valmis, rahat kuulemma loppuivat kesken. Minun täytyy jälleen todeta, että on aivan turha yrittää kertoa, kuinka upea, loistava, ihmeellinen tuo kirkko kaikkine pyhimyspatsaineen ja tauluineen oli. Ehdottomasti upein koskaan näkemäni kirkko! Kölnin tuomiokirkko on hyvin vaatimaton tämän rinnalla. Ihana kokemus! Tuohon kirkkoon haluan mennä uudelleen ja varaan paljon aikaa kaiken katseluun.

Saimme pienen maistiaisen musiikkikulttuuristakin, kun katedraalin vieressä nuori mies lauloi upealla äänellä vanhaa kirkkomusiikkia. Taustasäestys tuli koneelta, mutta se ei haitannut, sillä poikahan oli varsinainen virtuoosi! Kuuntelimme esitystä kauan, ja lopuksi tietysti kiittelimme muutamalla kolikolla.

Malaga on tunnettu ranta- ja golf-kohteena, mutta ehdottomasti sinne voi mennä myös pelkästään kulttuurilomalle. Minäkin pääsin vasta vähän alkuun tuon kaupungin kanssa, ja tahdon välttämättä nähdä esimerkiksi Picasson kotimuseon. Ystäväni ilmoitti, että seuraava kulttuurikohteemme on Madrid, ja se onkin sitten kahden päivän reissu. Suostuin ilomielin, ja ensi kuussa lähdemme kiertelemään Madridin kulttuurikohteita (ja kahviloita).

Fuengirolan lokakuu on ollut aurinkoinen ja kuuma. Tällä viikolla olen uinut sekä meressä että altaassa, eli kesä jatkuu jatkumistaan. No, tänään satoi, mutta uskon ja toivon, että se oli vain sellainen pieni välisoitto tässä kesässä.

Hyvää syksyn jatkoa! Pirkko