Ajelin pyörällä kuntosalilta kotiin päin. Oli lämmin loppukesän päivä, ja kerrostalonaapurini huiskutti parvekkeeltaan. Tämä tyylikäs, minua miltei kymmenen vuotta vanhempi ystäväni oli ottamassa aurinkoa. Kerroin, että olen pian lähdössä matkoille. Myös hänen eläkkeellä oleva siskonsa oli innostunut matkailusta, nyt kun siihen vihdoinkin oli mahdollisuus. "Voi, nämä ovat niitä lahjavuosia, nautitaan niistä," Sanoi ystäväni hymyillen.

Nämä sanat saivat minut jälleen kerran pohtimaan omaa tilannettani. Olin ollut eläkkeellä vajaat kaksi vuotta, enkä totisesti ollut kovinkaan nauttinut lahjavuosistani. Työtä kyllä riitti: kodinhoito, vanhan äidin asioiden huolehtiminen, vapaaehtoistyöt, lasten perheet... Työtä on, mutta palkkatyöhön tottuneena minun oli vaikea löytää omanarvontunnetta. Aika hankala sana, mutta uskon, että saman asian kokeneet ymmärtävät. Olin siis hukannut identiteettini, joka oli rakentunut aika tavalla työn varaan. Kuka, mikä on eläkeläinen? Kuka, mikä minä olen?

Tammikuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun jäin eläkkeelle. Viime talvi meni töitä tehden, sillä tein puolta virkaa erään työtoverini löydettyä muita puuhia. Se oli mukava vuosi (ja pankkitiliä nauratti). Kokemuksesta suosittelen: Jos et ole varma, haluatko jäädä eläkkeelle, ala tehdä "puolikasta" (mikäli se on suinkin mahdollista).

Koska eläkkeelle jääminen oli melkoisen rankka kokemus, rupesin tutkimaan asiaa. Olinko ainoa outo hiippari, joka ei nauttinut joutilaisuudesta,  vai löytyykö meitä muitakin? Aloitin panemalla erääseen lehteen ilmoituksen, jossa pyysin ihmisiä kertomaan kokemuksiaan eläkepäivistään. Seuraavaksi sohaisin verkkolehtien keskustelupalstoja ja lopuksi tutkin saksan- ja englanninkielisiä verkkosivuja. Sain aikaiseksi melkoisen käsikirjoituksen, jolle ei kuitenkaan löytynyt kustantajaa. Tahdonkin jakaa tietojani tästä aiheesta tämän blogin kautta. Huomenna pääsen jo varsinaiseen asiaan.

Loppukevennys tähän haudanvakavaan aiheeseen: Minulla on lehtileike eräästä saksalaisesta naistenlehdestä. Valokuvissa 87-vuotias Johanna Quaas voimistelee puomilla hoikkana ja tyylikkäänä vihreässä jumppa-asussaan. Nainen kertoo voimistelleensa lapsesta asti ja harjoittelevansa jatkuvasti. "Minulla on ennätys maailman vanhimpana naisvoimistelijana", hän sanoo ylpeänä.

Huomiseen! Pirkko