Jatkanpa vielä eilisiä mietelmiäni siirtotyöläisten asemasta Arabiemiraateissa. Koska Emiraateissa virtaa öljy, ei arabien tarvitse työskennellä palveluammateissa. Intiasta, Pakistanista, Thaimaasta jne virtaa työläisiä, jotka suostuvat tekemään töitä alhaisella palkalla ja jokseenkin rajoittamattomalla työajalla. Tuttavani taksinkuljettaja sanoi ajavansa autoa n. 15 h/vrk. Lomat pidetään sitten joskus vuoden huhkimisen jälkeen ensimmäisen kerran (korostan nyt kuitenkin, että saamani tiedot eivät ole sataprosenttista faktaa, mutta näin minulle on kerrottu). Työstä maksetaan huonosti, mutta koska elinkustannukset Emiraateissa ovat alhaiset, palkkaa jää lähetettäväksi perheen ja suvun elantoon kotimaahan. Kuten jo eilen kirjoitin, asiaan voi suhtautua monella tavalla. Mieltäni kirpaisi kuitenkin tieto, jota useamman vuoden maassa ollut tuttavani minulle "olen kuullut" juttuna kertoi. Monet yksin maahan tulleet siirtotyöläiset asuvat parakeissa, joihin heidät iltaisin viedään, ja joista heidät aamuisin haetaan. Rahan säästäminen ei kuulemma kuitenkaan ole ainoa syy tähän järjestelyyn. Ulkomaalaiset työntekijät halutaan eristää asutusten ulkopuolelle niin, etteivät he pystyisi yhdistämään voimiaan ammattiyhdistystoiminnaksi, jossa tapauksessa he alkaisivat esittää esimerkiksi palkka- ja lomavaatimuksia.

Kun kuulin tämän, tuli mieleeni heti Raamatun kertomus juutalaisten pakkosiirtolaisuudesta Egyptissä. Kun farao huomasi siirtolaiskansan kasvavan ja voimistuvan,  heidän työtaakkaansa lisättiin entisestään ja kätilöille annettiin määräys tappaa heprealaisten poikalapset. No, eiköhän meistä lähes jokainen muista heprealaisten lähdön Egyptistä, joka jäi monen vitsauksen runtelemana esikoispoikiaan hautaamaan. Tietenkin  Emiraattien siirtotyöläisten ja juutalaisten pakkotyöläisten tilanne on monessa suhteessa toisistaan poikkeava, mutta jostain syystä tuo kertomus tuli heti mieleeni, kun kuulin joidenkin siirtotyöläisten oloista.

"Kirjasto" lehdessä numero 4 pohdittiin vapaaehtoistyön käyttämistä kirjastoissa. Jutun otsikko kuului "Vapaaehtoistyö kirjastossa - uhka vai mahdollisuus?". Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haaviston mielestä vapaaehtoisen työvoiman käyttö kirjastoissa on ainoa mahdollisuus, jos palvelut halutaan säilyttää kiristyvässä kuntataloudessa.Ammattiliittojen viesti on selkeä: kirjastotyötä ei saa antaa vapaaehtoisten harrastelijoiden käsiin. Kanta on sangen ymmärrettävä, kun se tulee ammattiyhdistysten suunnalta. Mutta  tilanne voi olla sellainen, että kirjastopalvelu loppuu kokonaan paikkakunnalta. Pitääkö tässäkin tapauksessa olla samaa mieltä ammattijärjestöjen kanssa, vai olisiko sittenkin järkevämpää ja ihmisystävällisempää antaa vapaaehtoisten pyörittää kirjastotoimintaa?

Millaisia tehtäviä vapaaehtoiset ovat kirjastoissa tehneet? Kyselyn mukaan he olivat vetäneet satuhetkiä, kursseja ja muita tapahtumia, he olivat muovittaneet ja hyllyttäneet kirjoja ja päivystäneet lainauspuolella. Joissakin kirjastoissa he olivat tehneet "kaikkea mahdollista".

Viekö vapaaehtoinen ammattilaisen työn? Ei vie, koska säästöjen vuoksi virkoja ei ole tarpeeksi. Vapaaehtoinen työntekijä voi mahdollistaa sen, ettei palvelu poistu kokonaan paikkakunnalta. Pitäisikä vapaaehtoistyö kieltää?

Työ, vapaaehtoistyö, pakkotyö, työttömyys, huonot palkat, ilmainen työpanos, ylisuuret palkat ja palkkiot, käyttämätön työläisten reservi (esimerkiksi eläkeläiset), loppuunajetut työntekijät... Tämän palapelin palat eivät tunnu loksahtavan paikoilleen, vaikka moni on sitä (pakkokonsteillakin) yrittänyt. Jäädäänpä miettimään.

Tapaamme taas! Pirkko